Dare to be different

Projektin aikana pääsin seuraamaan yritystä, joka oli uudistamassa ja laajentamassa toimintaansa melko suuressakin mittakaavassa. Ennen kosmetiikkamyymälänä ja mm. meikkikouluja kuluttajille tarjonnut yritys hankki itselleen uudet liiketilat kauppakeskuksesta ja lanseerasi sen yhteyteyteen kahden uuden tuotemerkin lisäksi oman Academyn, jossa on mahdollista kouluttautua meikkaajaksi- sekä myynnin ammattilaiseksi. Aloite Academyn perustamisesta lähti yrittäjältä itseltään, joka onkin siitä onnellisessa asemassa, että hän maahantuomansa Make Up Factory mahdollistaa hyvin vapaat kädet ja myös vapauden toteuttaa omia visiota tuotemerkin nimissä.

Näin ollen palvelun sisältö, kuten niin ikään liiketila, on kaikki muokattavissa yrittäjän itsensä mukaisiksi. Toisaalta vastuu on tällöin myös suurempi, sillä brändin imago pitää myös säilyttää yhdenmukaisena, vaikka tarkkoja säännöksiä yhtiön puolesta ei sanellakaan.

Mitä tekijöitä sitten tulee huomioida tälläistä palvelua suunniteltaessa? Tietysti nämä seikat tulee suhteuttaa siihen, missä yritys toimii (maantieteelliset ja kulttuurilliset asiat). Minua kiinnostaa myös, voiko yksittäinen pienyrittäjä luoda itsestään brändin? Liikkeen toinen omistaja, Nana Tanskanen, on varmasti tuttu monelle turkulaiselle- ainakin kauneudenhoitoalan parissa työskentelevälle.

Mitä brändillä sitten oikeastaan tarkoitetaan?

Brändin avulla pyritään luomaan mielleyhtymiä, jotka vahvistavat asiakkaan käsitystä yrityksen tuotteesta ja/tai palvelusta. “Brändin identiteetti koostuu kuudesta kahteentoista mielleyhtymästä, jotka on jaoteltu ydinidentiteettiin ja laajennettuun identiteettiin. Mielleyhtymiä voivat olla esimerkiksi innovatiivisuus, korkea palvelutaso tai hyvä hintalaatusuhde”. -Wikipedia

Brändiä voidaan kehittää esimerkiksi tarkkaan suunnitellun markkinointiviestinnän avulla. Toisaalta brändi on mahdollista rakentaa ilman yrityksen omaa tarkempaa suunnittelua brändin sisällöstä ja identiteetistä, toisin sanoen asiakkaat ja kuluttajat voivat olla mukana luomassa brändiä. Jos brändi nähdään palveluun tai tuotteeseen liittyvinä odotuksina, onkin brändin sisältö enemmän tarkastelijana olevasta henkilöstä kiinni. Markkinoinnin avulla voidaan vahvistaa tuotteeseen tai palveluun liittyvien ominaisuuksien näkyvyyttä. Tällöin myös kuluttajan on helpompi löytää itselleen sopiva tuote.

Brändi, imago ja maine ovat kaikki kohderyhmän mielikuvia tai mielipiteitä yrityksestä. Usein imago määritellään visuaalisemmaksi mielikuvaksi, kun taas esimerkiksi maine käsitetään kokemukseen perustuvammaksi. Imagon on myös sanottu olevan aina ihmisten mielissä oleva käsitys, johon yritys pystyy vain rajallisesti vaikuttamaan. Esimerkiksi arvot, asenteet, ennakkoluulot ja uskomukset ovat asioita, joihin yrityksen tiedottamisella ja toiminnalla ei välttämättä pystytä vaikuttamaan.

Kun mietitään Turun alueen tarjontaa, koen, ettei vastaavanlaista yritystä tällaisine palveluineen vielä löydy toista. Eikä yrittäjää. Konkreettisia tekijöitä, joilla pystytytään hahmottamaan yrityksen kilpailuetua ovat:

-Kilpailuanalyysi

• toimialan kilpailumahdollisuuksien arviointi

- Toimialan houkuttelevuus

• kysyntä, ostovoima
• kilpailijat, kilpailutilanne

- Kilpailuasema toimialalla

• alan segmentoituminen
• asema segmentissä

- Liikeidea ja kilpailuetujen tunnistaminen

• kilpailuedun ja –ylivoiman lähteet
• lisäarvojen tunnistaminen ja rakentaminen
• tuotanto- ja kustannusedut
• erikoistuminen/erilaistuminen

-Liiketoiminnan suunnittelu

• ulkoiset ja sisäiset operaatiot
• investoinnit ja rahoitus
• tuloksen suunnittelu

Kun kaikki edellä mainitut asiat ovat tarkkaan harkittuja on kyse enää omasta panostuksesta. Yrittäjän on laitettava itsensä likoon 100 % ja omat raikkaat, innovatiiviset ideat, uskallus ja rohkeus tekemiseen, ovatkin mielestäni se paras tapa erottua ja luoda omaa brändiä.