Kuvan voima

Sanotaan että kuva kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa. Kuvan monimuotoisuus voi olla pelottavaakin, se voi viestiä asioita tehokkaammin kuin pelkkä teksti. Kuva voi olla itse otettu valokuva, piirros, maalaus tai jopa kamerakännykällä napattu tilannekuva. Kuvan ei tarvitse olla huippukuvaajan ottama otos, joka on arvoltaan enemmän kuin muutaman markan. Taitava kuvaaja pystyy tallentamaan hyvään kuvaan tunnetiloja tai luonnonilmiöitä, niin että ne tuntuvat hyppäävän ulos kuvasta. Tunteet kuvissa voivat välittyä hyvinkin voimakkaasti katsojalle ja saada aikaan vastaavia tunnetiloja. Kuvilla voidaan myös provosoida tai kiihottaa ihmisiä erilaisiin tunteisiin heidän sitä huomaamatta. Kuva on äärimmäisen voimakas tapa kertoa asioista, oli ne sitten totta tai tarua.  Kuvan helppous on myös se, että sen ymmärtämiseen ei tarvita sanoja, kuulostaako tutulta?

 

Pohdinkin jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin milloin ne tuhat sanaa on liikaa? Milloin kuva vie tehon tekstiltä tai tekee siitä liian raskaan? Kun tekstin aihe on raskas, kuten väkivalta tai sodat, pelkästään jo teksti on hyvin ajatuksia ja tunteita herättävää. Tällaisien tekstien yhteyteen lisättävien kuvien valinnassa tuleekin käyttää harkintakykyä sekä sensuuria. Kuva kuin kuva ei siis välttämättä toimi.

Kuva ja teksti ovat yhdessä erittäin vahva viestintämuoto, melkein voisi sanoa, että ne ovat yhdessä voittamattomia. Tällöin tulee tarkkailla kuvan ja tekstin harmoniaa. Kuvan paras tarkoitus on tukea tekstiä visuaalisesti. Kuvan luomat mielikuvat voivat olla hyvinkin voimakkaita, joten kuvalla tulisi luoda mielikuvasta halutunlainen. Aiemmin mainitsin, että kuvien avulla on mahdollista luoda voimakkaita mielikuvia, nyt tahtoisin todeta että on kuvilla myös vastakkainen vaikutus. Kuvilla voidaan rauhoittaa, kuvat saattavat hiljentää ja saada katsojan ajattelemaan.

Kuvaa tehdessä tulisi ajatella millaiseen tarkoitukseen kuva on tulossa. Onko kyseessä mainos, kirjan kuvitus vai kenties kuva artikkelia varten. Useimmiten kuvaa muokataan tarkoitukseen sopivaksi. Harvoin löytyy valmiina niin hyvää kuvaa, joka olisi sellaisenaan täydellinen. Kuvaa voidaan rajata sopivammaksi, kuvasta voidaan poistaa tai peittää yksityiskohtia tai siihen voidaan jopa lisätä niitä tarpeen mukaan. Useimmiten kuvan väri- ja valomaailmaa säädellään sopivammaksi.

 

Kuva voi luoda aivan erilaisen mielikuva tuotoksesta, kuin tekstillä on tarkoitettu. Toisessa tilanteessa kuvat voivat pelastaa tuotokset. Kirjoissa ja lehtisissä taitolla on suuri merkitys. Taittoa tehdessä kuvat ja teksti jäsennellään sivuille niin että lukeminen on mahdollisimman helppoa ja ulkoasu on miellyttävä visuaalisesti. Kuvilla on siis mahdollista helpottaa lukijan työtä ja niiden avulla tekstin jäsentely on huomattavasti helpompaa.

Heitänkin haasteen;

Lapsille on tarkoitettu kuvakirjoja jotka sisältävät sadun vaikka sitä niissä ei luekaan. Voisitko itse toteuttaa juttusi pelkin kuvin, silti tuomalla tarkoituksesi esiin?

 Marjo

Lähteet:

Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja. Pekka Loiri, Elisa Juholin.