Estenomiksi opiskellessani olen saanut käydä läpi monta
fiilisrinkiä, treeni-iltapäivää, palautekeskustelua sekä asetettua osaamistavoitetta.
Näiden kautta olen oppinut minkälaiset seikat vaikuttavat työilmapiiriin ja
omaan työskentelyyni. Alan myös hahmottaa, minkälaista johtamista itse kaipaan
ja minkälainen johtaja haluan itse tulevaisuudessa olla.
Minna Isoahon Rohkea johtaja-kirjassaan kuvailema
johtamistyyli kolahti omalle kohdalleni hyvin vahvasti. Pistejohtaminen
toteutetaan niin sanotusti paikan päällä, ”on the spot”: esimies on samalla
viivalla alaistensa kanssa, hän on läsnä ja lähellä. Ongelmatilanteet ratkotaan
heti, eikä niihin tarvitse näin ollen palata myöhemmin. Johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia
on hyvä päätöksentekokyky ja hänen sanaansa luotetaan. Pistejohtaja toimii tehokkaammin
osana ryhmäänsä kuin yksin ja saa työyhteisöstä virtaa. Tällainen johtaja jakaa
alaisilleen sopivasti vastuuta ja antaa heidän toimia myös itsenäisesti. (Isoaho
2007, 33-34)
Innovaatiopedagogiikan oppimistavat ja toimiminen ryhmässä
on antanut minulle hyvät lähtökohdat pistejohtajuuden toteuttamiseen. Kokoan tähän
muutaman estenomiopintojen piirteen, joita aion hyödyntää vielä
tulevaisuudessakin.
1. Avoimuus ja turvallisuus
Luokastamme on hioutunut parissa vuodessa hyvin tiivis
ryhmä. Vaikka emme näe jokaista ryhmämme jäsentä joka päivä, silti jokaisen
kanssa on helppo ja turvallista olla. Koen, että tällaisessa työyhteisössäkin
syntyy parhaimpia tuloksia – jokainen uskaltaa sanoa mielipiteensä ja
ehdotuksensa ääneen, ja niistä pystytään keskustelemaan avoimesti.

Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien tiimiläisten tulisi
olla äänekkäitä ja puheliaita. Oikeastaan toivotuin ominaisuus avoimen tiimin
jäseneltä on avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus, koska parhaisiin tiimeihin
tarvitaan monenlaisia persoonia. On hyvä
ymmärtää erilaisuuden rikkaus ja oppia hyödyntämään sitä. Hyvän johtajan
tehtävä on myös aika-ajoin tasapainottaa ryhmän toimintaa: rohkaista
hiljaisempia ja hillitä suulaimpia.
2. Dialogi
”Dialogi on syvällistä keskustelua ja kokemusten jakamista,
jotta toisen ihmisen näkökulmia pystyisi ymmärtämään paremmin.” (Nummelin 2007,
62)
Kuunteleminen, keskusteleminen ja ajatusten vaihto on ollut
suuressa roolissa opiskelujeni aikana. Dialogin toteutumiseksi kaikille pitää
antaa tilaa ja mahdollisuus kertoa ajatuksiaan. Johtajan onkin hyvä luoda hyvä
perusta avoimelle keskustelulle. Oman esimerkin kautta esimies voi rohkaista
myös muita puhumaan ja kertomaan ajatuksiaan muille. Rehellisyys on tärkeää
sekä esimiehen että työntekijöiden kannalta.
Dialogin avulla voidaan kehittää mielenkiintoisempia
ratkaisuja kuin yksin toimittaessa. Ajatuksia vaihdettaessa ja yhdessä keskusteltaessa
saadaan käyttöön monet ideat ja niiden yhdistelmät. Tässäkin toisten
kuunteleminen ja erilaisten taustojen hyödyntäminen on tärkeää. Muiden tiimin
jäsenien avulla jopa oman vastuualueen tai työtehtävän voi nähdä täysin uusin
silmin.
Dialogin mahdollistavassa työympäristössä myös epäkohdista
voidaan keskustella. Negatiivisetkin tunteet voidaan jakaa ja auttaa muita
niiden käsittelyssä.
3. Osaamistavoitteet
Opintojen aikana oppiminen osaamistavoitteiden kautta on
ollut hyvin palkitsevaa. Kun henkilökohtaiset tavoitteet kirjataan ylös ja
niiden toteutumiselle suunnitellaan konkreettisia toimenpiteitä, tavoitteiden
saavuttaminen on paljon todennäköisempää. Omaa kehittymistä on ollut helppo
seurata, kun tavoitteita on käyty läpi muutaman kuukauden välein.
Osaamistavoitteita voisi hyödyntää johtamistyössä
kehityskeskusteluiden osana. Yhden tai useamman oman tavoitteen valitseminen
tulevalle vuodelle tai puolelle vuodelle saisi keskittymään tiettyihin
kehityskohteisiin. Näin kehitys ei jäisi vain puheen asteelle, vaan seuranta
toteutuisi säännöllisten keskusteluiden kautta.
Osaamistavoitteet luovat myös positiivista painetta
elinikäiselle oppimiselle. Jotta esimies tai alaiset eivät jumiudu tuttuun ja
turvalliseen tekemiseen, on pyrittävä löytämään kehityskohteita jatkuvasti.
4. Palaute
Kehäteorian kautta olen oppinut kertomaan rehellisesti sekä
kehittävää että positiivista palautetta. Myös työyhteisössä voitaisiin
hyödyntää kehäteorian oppeja: palautetta olisi hyvä saada myös vertaisiltaan,
ei ainoastaan esimiehen toimesta. Kehityskeskusteluiden lisäksi myös
ryhmäkeskusteluille voitaisiin järjestää aikaa.
Palautteenanto ei kuitenkaan saisi jäädä vain kerran
vuodessa toteutettavaksi, vaan se olisi hyvä liittää osaksi jokapäiväistä
vuorovaikutusta. Jälleen kerran johtajan esimerkillä on suuri voima palautteen
jalkauttamisesta työntekijöiden keskuuteen. Kehuminen ja kiitokset hyvästä
työstä ovat yhtä tärkeitä kuin korjaavakin palaute.
Johtaja voi keskustella alaistensa kanssa myös omasta
johtamisestaan. Esimiestyö on pitkälti palveluammatti, sillä johtaja tekee
työtään alaisiaan varten. Näin ollen onkin hyvä pystyä kuuntelemaan ja
keskustelemaan alaisten kanssa heidän toiveistaan.
Johtaja onnistuu työssään, jos hän pystyy luomaan
työyhteisöönsä turvallisen ilmapiirin, luottaa työntekijöihinsä ja kannustaa
alaisiaan menestymään. Itse haluan olla sellainen esimies, joka toimii kuten
pistejohtaja. Hyvä johtaja on mielestäni tarvittaessa läsnä ja ohjaamassa,
mutta antaa alaisilleen myös vastuuta ja vapautta oikeassa suhteessa. (Isoaho
2007, 32)
”Kun esimies on sinut itsensä kanssa, hän uskaltaa myöntää
omia virheitään ja pystyy tarvittaessa pyytämään apua.” (Nummelin 2007, 37)
Pistejohtajan luomassa kehittymiseen kannustavassa ympäristössä myös
esimiehellä on hyvä olla. Tällöin kenenkään ei tarvitse olla täydellinen, vaan
jokaisella on mahdollisuus kehittyä.
//Rosa
Lähteet:
Isoaho, M. 2007. Rohkea johtaja – Hyödynnä kritiikki ja
villit ideat. Helsinki: WSOYpro
Nummelin, T. 2007. Keskusteleva esimiestyö. Helsinki: WSOYpro
Kuvat:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti